Clara d'Ellébeuse herää kiharoittensa keskellä ja haukottelee vasten paljasta poveaan. Hän on vaalea ja pyöreäkasvoinen, hänen silmänsä ovat samanväriset kuin taivas kauniilla ilmalla.
Aurinko, noiden menneitten lomapäivien aurinko, leikkii itäisen ikkunan hienoilla verhoilla, jotka omat kukallista karttuunia ja joille ulkoa lankee tulpaanipuun varjo.
Kello on kahdeksan. Puhdas aamuvalo siivilöityy huoneeseen ja päivänsäteet tapaamat siniseltä, iloiselta tapetilta Joachim d''Ellébeusen, Claran sedän, muotokuvan.
Tyttö haukottelee vuoteessaan, venyttelee ja ajattelee itsekseen:
Minkähänlainen oli setä Joachim? Olikohan se talo Point-à-Pitressä, jossa hän kuoli, kauniskin? Se pieni, tuolla lippaassa oleva miniatyyrikuva, jonka isoäiti on minulle näyttänyt, esittää hänen morsiantaan. Hänen nimensä oli Laure. Hän oli silloin kaunis kiiltävän mustine kiharoineen, valkoisessa vihreänraitaisessa musliinipuvussaan ja kaulassaan korallinauha… Lepääköhän hän sedän rinnalla haudassa?… Setä kaatui kaksintaistelussa. Niin on herra d'Astin kertonut… Olikohan Laure kauniimpi kuin äiti?
Clara d'Ellébeuse pukeutuu, sitten lukee hän aamurukouksensa. Talo herää. Portaat narahtelevat. Vestibyylistä kuuluu kanarialintujen liverryksiä. Clara laskeutuu ruokasaliin ja ottaa hedelmämaljakosta rypäletertun, jonka marjat paistavat hänen kädessään.
— Kello on jo yhdeksän, sanoo hän itsekseen. Äiti on varmaan messusta tullessaan poikennut jonnekin…
Suuri seinäkello, joka kuvaa jalavien ympäröimää kirkkoa lyö yhdeksän juhlallista lyöntiä. Kellolla, joka on sovitettu pieneen sievään kellotorniin, on lempeä sointu. Päivällistunnilla ja illalla muistuttaa sen lyönti angelus-soittoa. Puiden alla näkyy paimentyttö ja paimenpoika sekä muutamia lampaita.
— He puhuvat keskenään nuo kaksi, ajattelee Clara, ja heidät vihitään tuossa pienessä kappelissa. Tulevatko he onnellisiksi? Varmaan he tulemat! Mutta koska he ovat vain taulussa eivät he tosiaan mene naimisiin keskenään…
Hän sovittaa päähänsä suuren aurinkohattunsa, jonka reunaa kiertää kiehkura päivänkakkaroita ja narsisseja ja menee ulos portaille. Kasteesta kimaltelevalla ruohokentällä tepastelee riikinkukko hitaasti keinuttaen kaulaansa.