NUORUUDEN RAKKAUTTA
Kirj.
Frank Norris
Suomentanut
Irene Mendelin
Jyväskylässä, K. J. Gummerus Osakeyhtiö, 1923.
I.
Kamiinihyllyn yläpuolella olevan schwarzwaldilaiskellon käki oli lyönyt yhdeksän, kun Victorine tuli ruokasaliin tuoden tullessaan kahtia leikatun vesimeloonin, jonka hän pani herra Bessemerin lautasen viereen. Sitten meni hän ulos portille noutamaan kokoonkäärityn sunnuntai-aamun sanomalehden, jonka painomuste vielä oli kostea. Kun hän tuli takaisin sisälle, soitti hän toisen kerran aamiaiselle.
Perhe odotutti itseään. Hän meni silloin huoneen perälle ulkonema-ikkunan luo ja jäi sinne tuokioksi seisomaan. Näköala oli ihmeellinen, Bessemerit asuivat Washington-Street-ylänteellä, melkeinpä kukkulalla, suuren talon kolmannessa kerroksessa. Urakoitsija oli osoittanut hyvää aistia antaessaan keittiön ja ruokasalin vaihtaa paikkaa, niin että jälkimmäinen oli pihalle päin. Näistä ikkunoista näki suurena kaarena San Franciscon lahden ja rannikon Mount Diablosta yli Oaklandin, Berkeleyn, Sauccliton ja Mount Tamalpaisin aina Kultaiselle portille, linnoitukselle, merelle, niin, vieläpä — kirkkaalla säällä — hiekkasärkille saakka.
Victorine seisoi hetken ja katseli tätä veden ja maan valtavaa näköalaa; sitten kääntyi hän kärsimättömästi äännähtäen.