»Teidän ei pidä uskoa sanaakaan siitä niitä hän puhuu, neiti», tokasi
K.D.B., »hän vain kerskailee.»

»Minä luulen, että teidän suunnitelmanne estää Cunard-laivaa on kylläkin hyvä», sanoi Condy — »ja helppo suorittaa. Teidänhän ei tarvitse muuta kuin asettua sen tielle ja vetää hätälippu tankoon. Niin olisi se varmasti pakoitettu panemaan pakin.»

»Niin, niin kyllä, olen itsekin ajatellut tuota, mutta kuulkaahan nyt; mikäpä estäisi sitä seuraamasta kuunaria, kun tavarat on saatu laivaan, vain seuraamasta vanavedessä ja katsomasta missä noustaan maihin.»

»Mutta sellaisella laivallahan on valtion kanssa tehty sopimus, joka velvoittaa sen kuljettamaan postia meren yli», väitti Condy. »Se sitoo sen. Ja siitä syystä on teidän jätettävä posti laivaan. Sitä te ette saa ottaa; niin kauan kun sillä on Valtioiden posti laivassa, on se pakoitettu jatkamaan matkaansa.»

Kapteeni löi kämmenellään veräjän pylvästä.

»Saakeli soikoon! Se ei ole koskaan juolahtanut mieleeni!»

XIV.

Blix ja Condy jatkoivat kulkuaan; yhä edelleen kapeaa tietä pitkin rantaniittyjä ja soita, jotka sijaitsivat pelastusaseman ja Kultaisen portin välillä; yhä edelleen itse Kultaiselle portille ja vanhan linnoituksen ahavoituneiden muurien ulkopuolelle aina valtameren rannalle ja sen lujille, valkoisille hiekkariutoille ja korkeiksi kasautuneille vierinkiviharjanteille, missä ärjyaalto pauhasi ja vaahto lakkaamatta sähisi.

Kaukana maailmasta, täällä Tyvenen meren rannalla, viettivät he uuden vuoden ensimmäistä päivää. Ylen määrin onnelliset he olivat ja toisilleen kaikki kaikessa. Condy ei uhrannut pienintäkään ajatusta huomispäivälle, jolloin hänen oli otettava jäähyväiset Blixiltä. Se oli kerta kaikkiaan jotakin, joka ei ollut ajateltavissa, se oli ulkopuolella mahdollisuuksien rajan, että tämä matkustaisi pois, että he kaksi eroaisivat. Ja sitäpaitsi: suru aikanaan! Vielä oli huomiseen kaksikymmentäneljä tuntia. Nykyisyys oli kylliksi.

Se hellittämättömyys, jolla he pitivät kiinni silmänräpäyksestä, heidän haltioitumisensa siitä, että saivat elää vain nykyhetkessä, oli aikaansaanut varsin omituisen suhteen heidän välillään.