"Ehdotan että alamme heti", julisti hän. "Toinen näytös ja jos ehdimme, kolmas. Ja pyydän, sanat tarkkaan!"
Kaikki paitsi Corthell olivat tarkkaavaiset. Tämä jutteli ääntään hiljentämättä Lauran kanssa. Hra Gerardy vilkasi häneen päin ja kirjaa kämmeneensä takoen huusi:
"Tulkaa nyt. Jätetään tytöt ja käydään työhön. Neiti Gretry! — Tässä on lordi Glendalen maatalon kuisti."
"Tuo tuoli on kuisti,", kuiski Landry juhlallisesti Pagelle.
"Ja tässä on maalaispenkki ja pöytä", huusi johtaja muljauttaen katseen
Landryyn.
Page tirskui salavihkaa. Gerardy käänsi hänelle selkänsä. Näytelmään kuulumattomat vetäytyivät sivulle.
Ja touhuten sekä hikoillen ryhtyi hän johtamaan.
Hän komensi ja arvosteli, otti uudelleen ja oli epätoivoinen, kun nti Gretry ei oppinut. Ja vielä kun tämän nenästä alkoi tulla verta, loukkaantui johtaja ihan. Tyttö itki ja ranskalainen metelöi. Mutta silloin astui Laura esiin ja Page näki heti hänen ilmeestään, että jotain oli tulossa.
"Herra Gerardy, siitä asiasta ei puhuta enää, jos suvaitsette."
Hiljaisuus. Hra Gerardy ei ollut kuulevinaan. Hetken kuluttua sanoi hän: