SISÄLLYS:

Vanhoja muistoja (F. E. Sillanpää)
Bismarckin perintö (Heinrich Ströbel)

VANHOJA MUISTOJA

(Tämä kirjoitelma on laadittu v. 1919 erästä julkaisua varten, joka sen kumminkin hylkäsi. Sen julkaiseminen tällä kertaa on siis oikeastaan muistelmien muistelemista. Minulle itselleni on kirjoitus hyvin mielenkiintoinen ja olisin iloinen, jos se voisi elähyttää niitä, jotka elämän yksityiskohtien suhdattomuudesta koettavat itselleen paljastaa luonnonlakien suuria suuntaviivoja — ja sitähän tietä on kuljettava jokaisen, joka katsoo ihmisyyden päätehtäväksi noiden luonnonlakien lannistamisen ihmisyyden mukaisiksi.)

Tuntuu omituiselta, että tuon otsikon nyt jo voi niin epäröimättä piirtää niiden asiain ylle, joihin alempana poimitut lähettämättömät ja käyttämättä jääneet kirjelmät ja muut "dokumentit" viittaavat. Niitten kaikkien vuosilukuhan on vain yhtä alempi kuin sen, jonka nyt leikkaamme. Ja kumminkin on se aika niinkuin unta vain, en epäile sanoa: niinkuin pahaa painajaisunta vain. Se on sitä niiden ihmisten mielestä, jotka eivät minään ajankohtana joutuneet verisen humpuukin lumoihin ja siitä syystä saivat tehdä tuttavuutta ensin punaisten ja sitten valkoisten esikuntien ja heidän tutkijainsa kanssa, onnistuen kumminkin säilyttämään kotinsa koskemattomina.