Loviisa (tulee vasemmalta etumaisesta ovesta). Heiskanen! — Täällähän sinä oletkin! — Onko kenkämme kiillotetut?
Heiskanen. Ah tosiaankin! Aivan heti! (Keittiöön mennessään.) Ja minä vaan luulin, että se oli jonkun naisen kirjoittama! — Hah-hah-ha.
7 kohtaus.
Loviisa. Heikkinen.
Heikkinen (itsekseen). Siinähän onkin rouva itse. Mitähän hän sanonee! (Ääneen.) Hyvä rouva!
Loviisa (itsekseen). Nuori mies! (Ääneen.) Hyvä Herra!
Heikkinen. Nimeni on Heikkinen.
Loviisa. Ah, todellakin! — Veljeni kirjanpitäjäkö?
Heikkinen. Minulla on kunnia toivottaa herrasväki tervetulleeksi Helsinkiin.
Loviisa. Minä kiitän!