Heikkinen. Hm!… Hyvä rouva!… Muutamia kirjeitä!…
Loviisa. Minä tiedän…
Heikkinen. Oletteko lukenut ne?
Loviisa. Luonnollisesti?
Heikkinen. Ettekö pane pahaksenne?
Loviisa. En suinkaan!
Heikkinen. Eikö nuori neitikään?
Loviisa. Ei tietystikään!
Heikkinen (itsekseen). Hän on ennakkoluuloton… Minä en huoli yhtään peljätä… Hyvä! —
Loviisa. Veljeni on suositellut teitä vakavaksi nuoreksi mieheksi…