Loviisa. Sitten se kai on joku hänen nuoruuden tuttaviaan?
Emma. Mahdotonta! Mieheni oli mallikelpoinen nuorenamiehenä ollessaankin.
Loviisa. Kyllä minä muistan sen… Aivan kuin herra Heikkinen, hänen kirjanpitäjänsä, nyt on.
Emma. Juuri niin!… Heistä kohta pikaa tulee liikekumppanit… Herra von Viften voipi ehkä olla joku sinun miehesi vanhoja tuttavia.
Loviisa. Sinä sanot jotain!
Emma. Patruuna Heinosen sanottiin nuoruutensa aikana…
Loviisa. Olleen kevytmielisen… Aivan totta!
Emma. Kaikki ihmettelivät, kuinka sinä voit mennä naimisiin sellaisen huikentelevaisen junkkarin kanssa.
Loviisa. Minkäs minä mahdoin… Se peto ryösti sydänparkani… Mutta tuo hattu… (Heinonen puhaltaa torvea ulkopuolella.)
Emma. Siitä kuuluu, että hän on valveilla.