RHAMNES (joka on vetäytynyt toiselle puolen) Voi mua, voi vanhusta, joll' yhtä paljon voimaa ei oo kuin tahtoa!
PHAON
Nyt, tyttö, tule!
MELITTA
Mut mihin?
PHAON
Laivaan!
MELITTA (Phaonista eroten ja etualalle rientäen)
Jumalat, mit' tehdä?
PHAON Pois! Kaukaranta meille ojentaa jo turvallisen käsivartensa. Tuoll' yli vanhan, harmaan meren, siellä on turvallisuus, lepo, rakkaus! Oi seuraa sinne! Alla lehmuskaton, mi vanhempaini talon varjostaa, siell', armas, nousee onnentemppelimme. (Tarttuen tyttöön.) Sa värjyt? Värjy, armas morsion, sun sulhos käsi syleileepi sua! Sa tule! Jollet seuraa, omin käsin ma, kautta jumalien, kannan sun pois täältä, kauas, ääreen maailman!
MELITTA
Oi Phaon!
PHAON Lähde! Tähdet vilkuttavat ja meri pauhaa, lauhat tuulet käyvät, ja Amphitrite lemmelle on aulis. (Rhamnekselle) Sa ensin!
RHAMNES
Herra!
PHAON
Henkes uhalla!