Pakolaiset olivat juuri saavuttaneet tuntuvan etumatkan, kun tuuli äkkiä vaimeni ja sitten kokonaan tyyntyi.
Ja vielä oli heillä pitkä matka järven laskukohtaan, johon he pyrkivät! Levosta voimistuneina he tarttuivat airoihin ja kiidättivät tasaisin vedoin alustaan eteenpäin. Mutta veneessä olijat huomasivat olevansa voiton puolella ja seurasivat kokka valkeana vaahdoten.
Yhä lähemmäksi rantaa pääsivät takaa ajetut, mutta yhä lähemmäksi ehti myöskin vene.
"Nyt on henki kysymyksessä, Jungunan poika!"
Tämä ei vastannut, mutta hänen voimakkaan ruumiinsa jokainen lihas oli jännittynyt äärimmäiseen voimanponnistukseen. Samoin Tenangan; kanootti lensi lentämällä eteenpäin heidän vedoistaan.
Raskaasti huohottivat nuorukaiset, ja hiki helmeili heidän otsallaan.
Silloin pamahti laukaus, ja luoti putosi veneen taakse veteen.
Viholliset olivat pyssyn kantamalla.
Mutta jo lähestyivät pakolaiset rantaa, järven tuskin huomattavaa laskusuuta.
Taas pamahti kaksi laukausta, mutta veneen hurjasti kiitäessä epävarmasti tähdätyt luodit vingahtivat heidän sivuitseen ja ylitseen.