He antoivat hevosten rauhallisesti kulkea edelleen, mutta joutuivat pian korkeiden, jylhästi kohoavien kallioiden eteen, jotka ulottuivat laajalti oikealle ja vasemmalle jättämättä väliinsä mitään aukkoa.
"Oi", sanoi Pablo, "tässä on varmaankin sola, joka johtaa Sierran [= vuoriston] yli, ainoa tie, jota voi päästä vuorten yli. Tamay tunsi tien hyvin, sen tiedän. Mutta missä se on? Meidän täytyy se löytää."
Turhaan etsi silmä eläinten tai ihmisten jälkiä, ja mahdotonta oli keksiä mitään aukkoa mahtavassa kallioseinässä.
"Antakaamme hevosten etsiä, herra; ne näkevät paljon sellaista, jota ihminen ei näe."
Guatemalassa syntyvät varmaankin maailman parhaimmat hevoset. Ne ovat jaloa arabialaista rotua, Espanjasta tuotettua, ovat harvinaisen kestäviä ja nopeita juoksijoita ja kilpailevat muulien kanssa kalliopolkujen nousemisessa. Levollisesti ne astuvat hirvittävimpienkin kuilujen partaita. Sen lisäksi ne ovat tavattoman älykkäitä.
"Niin, antakaamme eläinten etsiä tie, Tenanga."
He laskivat hevosten ohjakset irralleen, ja Pablon kimo astui hitaasti kallioita kohti. Vedettyään ilmaa sieraimiinsa se tunkeutui miltei silminnäkymättömään aukkoon, joka heti taas näytti sulkeutuvan. Ilokseen Pablo huomasi, että muutaman askelen päässä oikealla kulki kapea polku, jota ratsu levollisesti asteli. Äkkijyrkkien kallioiden välitse, ammottavien kuilujen vieritse, kimo kuljetti häntä epäröimättä valiten suunnan siinä, missä kalliotie haarautui. Niin he matkasivat hirvittävää tietä, jota eivät koskaan olisi voineet kulkea ilman hevosen vaistoa.
Päivä alkoi jo laskeutua, kun he saapuivat vuorisokkelosta jälleen aukeamalle, jolta levisi laaja näköala.
"Tämä siis on se polku vuoriselänteen yli, jonka vain harvat tuntevat", sanoi Pablo. "Onnellinen tähti on meitä johtanut, Tenanga. Olemmekohan rosvojen jäljillä?"
"Niiden ratsut ovat kulkeneet tätä tietä, siellä täällä on kavio raapaissut kiveä, minä näin sen."