"Mahdotonta. Missä he ovat?"
"He kulkivat eilen Sierra de los Minas vuorten yli kolmessa eri joukossa, ja maya-väestöä liittyy kaikkialla heihin."
"Mistä syystä he tulevat etelään?"
"Herra, sinä tiedät sen paremmin kuin minä."
"Tyhmyri, vastaa minun kysymykseeni."
"Kulovalkeana on pohjoisessa levinnyt huhu, että hallituksen joukot ovat ottaneet vangiksi kuninkaitten jälkeläisen", — kaziken rypistäessä otsaansa sanantuoja lisäsi nopeasti: "joksi ihmiset sanovat erästä tuntematonta nuorukaista, ja teloittaneet hänet. Se on saattanut heimot hirveään kiihkoon; tuhansittain he kaikkialla tarttuvat aseisiin, ja nyt he ovat tulossa tänne kostamaan."
"Hm, se on hyvä, me voimme tarvita heimolaisiamme. Hyvin hyvä. Nyt puhallamme koko hallituspuolueen pois yhdellä henkäyksellä. Onni suosii minua. Me kostamme Jungunan pojan kuoleman."
Chamulpo päästi sanantuojan menemään, käskien hänen levähtää, ja toimitti sitten kolme ratsumiestään matkalle pikalähetteinä: yhden viemään viestiä Sarmientolle; toisen hankkimaan lisätietoja mayain lähenemisestä, ilmoittamaan heidän päällikölleen, missä Sarmienton joukot olivat sekä missä hän itse oli tavattavissa, ja myös hänen nimessään lausumaan heidät liittolaisina tervetulleiksi; kolmannen ottamaan selkoa hallituksen joukkojen asemasta.
Lähetit kiitivät matkaan.
Kiiluvin silmin Chamulpo nyt käveli edestakaisin parvekkeellaan.