Jos hän tällä hetkellä olisi voinut tuhota kaikki valkoihoiset, olisi hän riemuiten sen tehnyt, niin suuri oli hänen vihansa.
Hämärä oli jo tullut, hän sai etsiä kotvasen, ennenkuin tapasi
Tenangan.
"Meidän täytyy lähteä. Tenanga, voitko saattaa minut pois leiristä?"
"Se voi käydä vaikeaksi, kaikkialla on aseistettuja vartijoita."
"Ampukoot minut; ennemmin kuolleena kuin noiden tyhmyrien pilkkana."
He ratsastivat ulos pihasta kenenkään estämättä. Huomaamatta he lähestyivät leirin reunaa. Pablo ja etenkin Tenanga oli Pabloa odotellessaan nähnyt, kuinka huolellisesti vartioketjut oli sijoitettu ja että oli vaikea päästä lävitse kiinni joutumatta.
Mutta Pablon halu poistua leiristä oli niin kiihkeä, ettei hän kammonnut mitään vaaraa. Myöskin hän pelkäsi todella, että hänet pantaisiin sotamieheksi johonkin rykmenttiin.
He olivat hitaasti ratsastaen jo tulleet vartioketjulle.
Tenangan ehdotuksesta he poikkesivat pienen metsikön taakse odottaakseen siellä tilaisuutta päästä vartijain välitse.
Siellä vaaniessaan he kuulivat läheltä vartijan huudon, joka ei kuitenkaan koskenut heitä: