"Siis he tulevat Tecpamin kautta sivustaamme kohti."
Ilmoitettiin toinen sanantuoja.
Hän toi toiselta hallitukselle uskolliselta tilanomistajalta kirjeen, joka ilmoitti kenraali Aranan hyvin suurella miesvoimalla saapuneen Tecpamiin ja kulkevan pikamarssissa etelää kohti.
"Se on isänmaamme perikato, señorit", sanoi conde suruisan vakavasti. "Mutta kun me vain nimellisesti hallitsemme noita pohjoisia heimoja emmekä oikeastaan koskaan ole kajonneet heidän itsenäisyyteensä, olisi niiltä saattanut odottaa ainakin puolueettomuutta, elleivät he asetukaan hallituksen puolelle. Chamulpon on siis kuitenkin onnistunut saada heidät liikkeelle."
Kaikki tiesivät, että tätä vihollisvoimaa oli mahdoton vastustaa; vuori-mayat olivat hyvien ja harjaantuneiden soturien maineessa.
"Rohkenenko sanoa sanan, teidän ylhäisyytenne?" kysyi toinen kirjeentuoja kunnioittavasti.
"Puhu."
"Mayat kuuluvat sanovan, että muka olette ottanut vangiksi heidän nuoren kuninkaansa, ja tulevat nyt häntä pelastamaan tai kostamaan."
"Mitä kummia!" huudahti Lerma. "Missä on se nuori mies, kapteeni", hän kääntyi nopeasti adjutanttinsa puoleen, "minun lapsenlapseni pelastaja, jonka uskoin teidän huostaanne?"
"Menen heti katsomaan, teidän ylhäisyytenne." Upseeri meni.