"Donna Maria tahtoo puhutella sinua, herra."
Pablo hätkähti, ponnahti sitten ylös, syöksyi ovelle. Siinä oli tummassa ratsastuspuvussa hänen siskonsa, ja vienot silmät katsoivat häneen pelokkaasti.
"Mariquita, siskoni, sinä tulet luokseni? Kuinka sinä jälleen näytät terveeltä! Kuinka olen iloinen! Istuhan. Sinä olet taas omiesi luona. Miten donna Inez voi? Mutta mikä sinun on? Miksi näytät niin pelästyneeltä? Etkö ole Pablon, veljesi luona?"
"Ihmiset sanovat, että olet muuttunut pahaksi, sitten kun sinusta on tullut suuri kenraali."
Pablon kasvoille lennähti varjo.
"Pahaksiko, Mariquita? Ei, minulla on heidän silmissään vain se vika, että olen ruskeaihoinen intiaani."
"Sinä olet minun veljeni ja minä sinun sisaresi", sanoi Maria päättävästi.
"Niin, kyllä, koko elinikämme."
"Varmasti! Ja nyt minä pyydän sinua tulemaan kanssani isoisän luo, hän tahtoo puhutella sinua."
Pablo nousi.