"Laki julistaa tosin meidät tämän maan lapsina valkoisten kanssa tasa-arvoisiksi, mutta se tasa-arvoisuus on vain paperilla. Kaikki valta on valkoisten käsissä, intiaani on halveksittu orja kuten ennenkin. Niin ei saa täst'edes olla.
"Jos mayain tulee seurata minua taisteluun hallituksen puolesta, niin minä vaadin siltä oikeuksia, jotka tekevät meidät täysin valkoisten vertaisiksi. Minä vaadin intiaaneille riittävästi kouluja sekä oikeudenmukaista osuutta hallinnossa ja sotajoukossa. Valloittajien jälkeläisten tulee tottua palvelemaan ja seurustelemaan intiaaniupseerin kuin vertaisensa kanssa."
"Señor Reynador," vastasi Lerma, "minulla on täysi valtuus, ja minä vakuutan teille sen, mitä vaaditte, hallituksen nimessä ja kunniasanallani. Se vastaa sitäpaitsi täydelleen minun käsitystäni ja toiveitani, samoin myös hänen ylhäisyytensä presidentin."
"Hyvä teidän ylhäisyytenne. Minä kutsun heti palattuani mayain heimopiirit koolle neuvotteluun ja ilmoitan niiden päätöksen viipymättä teidän ylhäisyydellenne."
"Te pelastatte isänmaanne perikadosta, señor."
Lerma puristi lämpimästi nuoren päällikön kättä.
"Näkemiin asti."
Pablo tervehti kunnioittavasti kenraalia, sitten kylmemmin hänen takanaan pysytelleitä upseereja, joiden päät paljastuivat kuin komennosta; myöskin intiaaniupseerit nostivat lakkejaan, ja Pablo saattueineen karahutti pois.
"Pablo", sanoi Arana heidän ratsastaessaan kahden muiden edellä, "olen iloinen; ne olivat jalon valtiaan sanoja".
"Sisareni, padrino, käänsi jälleen katkeran mieleni. Niin, heidän täytyy antaa meille arvo; he saavat nähdä mayain taistelevan."