"Oi, kiitos, Pyhä Neitsyt!" kuiskasi Maria.
"Juuri tällainen oli ihmeellinen merkki lapsen rinnassa, señor", sanoi donna Inez.
"Muistatteko, señora, näitä viivoja tässä", intiaani osoitti piirustusta, "jotka ovat kuvaavinaan otsanauhaa?"
"Kyllä, ne herättivät erityistä huomiotani."
Vanha, raudanluja mies huokasi syvään ja sanoi hiljaa: "Niin, olemme siis hänet löytäneet ja kadottaneet. Te haluatte ehkä tietää, miksi tämän heimolaiseni kohtalo niin syvästi liikuttaa mieltäni. Kuulkaa: Laajalle levinnyt maya-kansa piti vielä kukistumisensakin jälkeen kuningassukunsa viimeisiä jäseniä pyhinä. He olivat kaiken hajaannuksen keskellä yhdyssiteemme, heihin liitimme kaiken toivomme, että mayojen kansa vielä kerran hallitsisi maata. Kuninkaan suku on kuollut", jatkoi hän juhlallisella vakavuudella, "lukuunottamatta Hualpaa, Jungunan, Tähden poikaa. Kun viimeksimainitun sielu erosi ruumiista, ryöstettiin hänen silloin tuskin kaksivuotias poikansa. Hänen ryöstäjänsä oli ilkeä mies, omaa heimoamme, ja hän aikoi varmaankin tappaa lapsen, kuninkaitten viimeisen jälkeläisen, periäkseen tämän arvon, koska väitti muka olevansa kaukaista sukua kuningasperheelle, ja saadakseen siten suurempaa valtaa maya-kansan keskuudessa. Me ajoimme takaa rosvoja, mutta turhaan. Me emme tavanneet Hualpaa heidän käsistään, ja ivaten he kielsivät rikoksensa. Me luulimme lasta kuolleeksi ja surimme kauan mennyttä kuningassukua. Emme edes voineet kostaa murhaajalle, sillä hänen työtään ei voinut toteen, näyttää, ja hänellä oli monta ja uskollista liittolaista. Silloin sain pari viikkoa sitten tietää, että kuninkaitten jälkeläinen oli täällä teidän kodissanne, ja minä lähdin heti noutamaan häntä kotiin omainsa luo. Hallitsijahuoneemme miehisillä jäsenillä on kuninkaanmerkki, tämä merkki rinnassaan", hän osoitti piirustusta.
Hiiskahtamatta kuuntelivat kaikki vanhaa miestä hänen näin puhuessaan.
Viimein sanoi don Antonio: "Minä kerroin teille jo, señor, että Pablomme on ryöstetty sekä millaisissa olosuhteissa. Onkohan tämä ryöstö jossakin yhteydessä hänen syntyperänsä kanssa?"
"Muu ei voi tulla kysymykseenkään. Chamulpo, joka luonnollisesti pelkää syntyperäisen kuninkaan, Nezualpillin jälkeläisen, vaikutusvaltaa maya-heimoon, koska se vahingoittaa hänen omia kunnianhimoisia pyyteitään, on saanut kuten minäkin tietää Hualpan vielä olevan elossa. Hän on ryöstänyt tämän, koska hän tietysti pelkää pojankin joskus saavan tietää oikean sukuperänsä."
"Se selittäisi tämän omituisen tapahtuman. Mutta mistähän hän on voinut saada tietää?"
"Miten lapsi on pelastunut ja missä hän on elänyt siitä päivästä, jona hänet ryöstettiin, siihen päivään, joka toi hänet teidän turviinne, sitä emme tiedä."