Mutta "Kostaja" ei ehtinyt tapaamispaikkaan niin aikaisin kuin oli aiottu, sillä tullessaan Puerto Ricon pohjoispuolelle se kohtasi englantilaisen fregatin, joka alkoi ajaa sitä takaa, ja "Kostajan" täytyi pyrkiä pakoon. Mutta kuunari purjehti huonommin peräntakaisessa tuulessa ja takaa-ajoa kesti kolme päivää, kunnes oli ehditty Bahama-saarten ohi.
Merirosvot kärsivät kovaa juomaveden puutetta, niin että heidän oli pakko yhä vähentää annoksia. Fregatti, joka oli jäänyt yhä enemmän jälkeen, kun tuuli rupesi heikkenemään, oli vielä näkyvissä. Vihdoin tuuli lakkasi kokonaan ja oli tyventä kaksi päivää. Toisen päivän iltana fregatti lähetti veneensä tekemään hyökkäystä viiden mailin päässä olevaa kuunaria vastaan, mutta silloin alkoi tuulla pohjoisesta, ja "Kostaja" jätti fregatin kauas jälkeensä.
Vasta seuraavana päivänä Kain uskalsi jälleen kääntää laivan etelään yrittääkseen hankkia vettä. Vihdoin se onnistuikin, vaikka perin vaivalloisesti ja aiheutti paljon ajanhukkaa, kun vettä oli vain niukasti.
Sitä paitsi viivyttivät kuunaria vastatuuli ja merivirrat, niin että he vasta kolmen viikon kuluttua siitä, kun olivat lähteneet Puerto Ricon rannikolta, näkivät sen maan, joka ennen oli ollut heidän kokoontumispaikkansa.
Edvard Templemore ja "Enterprise" olivat jääneet Etelä-Amerikan rannikolle etsimään "Kostajaa", joka oli niin merkillisellä tavalla livahtanut heidän käsistään.
Edvard oli etsinyt kaikkialta ja suunnannut sitten matkansa
Windward-saarille, etsien yhä vihollistaan. Hän oli tiedustellut
jokaisesta laivasta, joka kohdattiin, mitä niissä tiedettiin
"Kostajasta", mutta ei saanut kuulla mitään. Vihdoin hän saapui Puerto
Ricon kohdalle.
Nyt ei tosin ollut aikaa ajatella Claraa, mutta koska hän kerran oli menossa sinne päin, hän purjehti pitkin saaren rannikkoa, ja kun hänen aluksensa oli hämärän tullessa ihan kuvernöörin asuinpaikan edustalla, hän laski niin lähelle rannikkoa, että saattoi kaukoputkella tarkastaa ikkunoita. Sovittua merkkiä ei kuitenkaan näkynyt. Odotettuaan pimeän tuloon saakka hän jatkoi matkaansa aivan menehtymäisillään levottomuudesta ajatellessaan, että kuvernööri oli kai saanut kaiken tietoonsa. Mutta hän saapui paikalle kaksi päivää sen jälkeen kun Clara oli ryöstetty.
Vielä hän yritti löytää rosvolaivan, ja tarkastettuaan kahden viikon aikana kaikki San Domingon satamansuut ja lahdelmat hän palasi Port Royaliin kaikkea muuta kuin iloisena.
Sillä välin oli Claran ryöstö herättänyt Puerto Ricossa suurta hämmästystä, ja kun kuulusteltiin hänen kamarineitsyttään sekä tutkittiin häntä yhdessä vanhan hoitajattaren ja munkin kanssa, tuli Claran rakkaus selville. "Kostajan" ilmestyminen rannikolle samana iltana antoi tukea luulolle, että englantilainen meriväenluutnantti oli vienyt Claran mukanaan, ja don Alvarez lähetti heti Jamaicaan laivan viemään valitusta häntä kohdanneesta loukkauksesta ja vaatimaan tyttöä takaisin.
Laiva saapui Port Royaliin muutamia päiviä ennen "Enterpriseä". Amiraali hämmästyi kovin, mutta lähetti hyvin kohteliaan vastauksen jossa sanottiin, että asiasta pidetään kuulustelu heti kun kuunari palaa satamaan ja että hän lähettää laivan tuomaan kuvernöörille ilmoitusta tutkimuksen tuloksista.