ENSIMMÄINEN UPSIERI.
No, herrat kuka puhujaksi ryhtyy?
TOINEN UPSIERI.
Niin, kenkä puhujaksi katsotaan,
Ken riemutunteittemme tulkiksi?
KOLMAS UPSIERI.
Ma soisin Wernerin; hän sydämensä
Ja suunsa lausuu puhtaaksi, vai kuinka?
USEAMMAT.
Niin, Werner, Werner!
WERNER.
Niinkuin tahdotte!
Ma valmis olen. Puhua on helppo,
Kun mieli tiedetään jo hiiskumatta.
Marssia soitetaan näyttämön takana.
Hän lähestyy.
ENSIMMÄINEN UPSIERI, kumppaneillensa.
Nyt oitis lauluun kiinni!
He sioittavat itsensä maljalla varustetun pöydän ääreen.
Kuudes Kohtaus.
Edelliset. Eversti von Döbeln, kahden vanhemman upsierin seurassa. Marssi lakkaa, oitis kun von Döbeln tulee näkyviin, ja upsierit yhdistyvät seuraavaa kööriä laulamaan.
Sankari, taisteluhun joka viedä
Meitiä taisit ja voittohon myös!
Terve nyt, urhokas, eestä sun työs!
Kiitollisuutemme äärtä ei tiedä,
Sun kunnias, voittos,
Ne kaikuvat loitos,
Ja kaihohon niitä ei Suomi siedä.