— Me menemme kuitenkin aamulla — sanoi hän, joka ei pitänyt pastori
Larssonista.
— Vai niin, sinä tahdot kuulla häntä kuitenkin?
— Oh, niin, pitäähän olla suvaitsevainen.
— Ja Oskari tulee soutamaan!
— Ah, sitä minä en lainkaan ajattele.
— Kyllä, sen kyllä uskon. Sinä, joka olet häneen rakastunut niinkuin —
— Niinkuin sinä!
— Ole vaiti, vanha tekopyhä!
— Riivinrauta, äkäpussi, hampaaton krokodiili!
Sinä päivänä he eivät enään puhelleet.