»Itä on oikealla!» huudahti pikku Maria — »siellä missä Aasiakin.»
»Hyvin, tyttöseni!»
»Ja länsi vasemmalla, siellä missä Atlantin Valtamerikin!» huudahti
Frits.
»Katsokaahan, lapseni», sanoi isä, »nyt voitte ainoastaan tämän pienen koneen avulla määrätä kaikki neljä ilmansuuntaa. Jos keskipäivän ajoissa asetutte kasvot käännettyinä aurinkoa kohden, on pohjoinen tietysti teidän takananne; mutta missä silloin on itä?»
»Siellä, mistä aurinko nousee», vastasi Frits, »siis vasemmalla.»
»Vallan oikein; ja länsi on silloin tietysti oikealla.»
»Ja jos minä asetun niin, että kasvoni ovat käännettyinä itään päin», sanoi Maria, »niin on etelä oikealla ja pohjoinen vasemmalla kädelläni.»
»Se oli hyvin, lapseni; tällä kertaa sinä olit oikein tarkkaavainen. Voitko nyt sanoa minulle, mikä on oikealla puolellasi, jos seisot kääntyneenä sinne päin, mihin aurinko laskee, s.o. länteen päin?»
»Silloin on pohjoinen oikealla puolellani», kiiruhti Frits vastaamaan.
»Nyt luulen, ett’ette sitä asiaa enään unhoita», sanoi isä ystävällisesti; »ja koska te niin hyvin olette ymmärtäneet tämän, tulette myöskin helposti käsittämään, mitä vast’edes teille ilmoitan.