Verrina (kuiskaa korvaan). Toivon jälkeen.
Fiesko (hiljaa Bourgogninolle). Entä?
Bourgognino. Kaikki paikoillaan.
Fiesko (Sakolle). Entä?
Sakko. Kaikki hyvin.
Fiesko. Entä Kalkagno?
Bourgognino. On poissa vielä.
Fiesko (lujaa vartijoille portilla). Sulkekaa! (Ottaa hatun päästänsä ja astuu vapaasti ja ylevästi kokoontuneiden keskelle).
Hyvät herrat!
Minä olen rohjennut kutsua teidät näytelmään — En kuitenkaan huvituksen tähden, vaan jakamaan teille siinä tehtävänne. Kyllin kauan, ystäväni, olemme kärsineet Gianettino Dorian pöyhkeyttä ja Andreaan vaativaisuutta, jos tahdomme, ystävät, pelastaa Genuan, ei ole aikaa hukattavana. Mitä varten luulette olevan nuo kaksikymmentä kaleerilaivaa, jotka saartavat isänmaan sataman? Mitä Doriain tekemät valtakuntien liitot? Mitä muukalaiset aseet, joita he ovat vetäneet Genuan sydämmeen? — Murina ja sadatteleminen ei enää ole kylläksi. Kaiken pelastaminen vaatii kaiken uskaltamista. Kova kipu vaatii rajua lääkettä. Olisiko tässä joukossa ketään niin kylmäkiskoista, joka tunnustaisi paljaan vertaisensa ainoaksi herraksensa. (Murinaa). Täällä ei ole ketään, jonka esi-isät eivät olisi seisoneet Genuan kätkyen ympärillä. Mitä kaikkien pyhäin nimessä, mitä etuoikeutta on noilla kahdella kansalaisella, että julkeasti lentävät meidän päittemme päällitse? (Kovempaa murinaa). — Jokainen teistä on juhlallisesti vaadittu ajamaan Genuan asiaa sen sortajia vastaan — Ei kukaan teistä voi rahtuakaan antaa oikeuksistansa, pettämättä samalla koko valtion sielua. (Kuulijoiden rajut liikunnat keskeyttävät hänen! sitten jatkaa:)