Bourgognino (hirmuisesti rajuten). Tasavallan ja morsiameni rosvo!
(Salaliittolaisille, syösten Gianettinon päälle). Parhaiksi, veljet!
Hänen pahat henkensä jättävät itse hänen. (Pistää hänen lävitse).

Gianettino (kaatuu meluten). Murhaa! murhaa! murhaa! kosta heille
Lomellino!

Lomellino ja palvelijat (pakenevat). Auttakaa! Murhaajia! murhaajia!

Senturione (huutaa tukevasti). Hän on saanut osansa. Pidättäkää kreivi!
(Lomellino vangitaan).

Lomellino (laskien polvillensa). Säästäkää henkeni, minä tulen teidän puolellenne!

Bourgognino. Vieläkö se vintiö elää? Antakaa sen vihelijäisen paeta.
(Lomellino päästetään).

Senturione. Tuomasportti meidän! Gianettino kylmänä! Juoskaa minkä jaksatte viemään sanomaa Fieskolle!

Gianettino (karkaa henkitoreissa pystyyn). Surma! Fiesko — (Kuolee).

Bourgognino (vetää miekkansa ruumiista). Genua on vapaa ja minun Berttani. — Miekkasi Senturione! Tämän verisen viet sinä morsiamelleni. Hänen vankilansa on rikottu. Minä tulen jätteistä antamaan hänelle morsiussuudelman. (Rientävät eri kaduille).

NELJÄS KOHTAUS.