Fiesko. Te jännitätte koko minun mieleni!
Sibo. Hän oli vaaliherrojen joukossa yhdeksäskolmatta, oli prokuraattorin vaalissa vetänyt kultaisen kuulan. Kahdeksankolmatta ääntä oli koossa; neljätoista minulle, yhtä monta Lomellinolle! Dorian ja hänen oli vielä poissa.
Senturione (vilkkaasti tarttuen puheeseen). Oli vielä poissa. Minä äänestin Siboa. Doria — tuntekaa minun kunniani haava — Doria —
Asserato (keskeyttäen taas hänen puheensa). Sellaista ei ole kuultu eikä nähty niinkauvan kuin valtameri on Genuan ympärillä aaltoillut.
Senturione (jatkaa kiivaammin). Doria veti miekan, jonka hän oli piilottanut tulipunaisen takkinsa alle, pisti minun huutoni siihen ja huusi kaikkien kuullen.
Sibo. "Senaattorit! tämä ei kelpaa! tämä on rikki! Lomellino on prokuraattori".
Senturione. "Lomellino on prokuraattori" ja heitti miekkansa pöydälle.
Asserato. "Ja huusi tämä ei kelpaa" ja heitti miekkansa pöydälle.
Fiesko (vähäsen vaiti oltua). Mitä päätätte tehdä?
Senturione. Tasavallan sydämmeen on pistetty. Mitäkö päätämme tehdä?