Ensimäinen kohtaus.
Karangur. Rantala. Tohtorit. Vartiat ja sitte Purdovar.
Purdovar (ulkona katsellen ympärilleen). Ja minä tulin elävänä tänne,
joka askeleella luulin ne kaksikymmentä keihästä saavani rintaani.
Adelina siis valehteli. Hän oli yhtäläinen kuin ne toisetki. Tahi
Selima on saanut nimet ja minä olen hukassa?
Karangur. Poikani! sinun muotois on niin synkeä ja epäilys on sinun kasvoillasi. Elä pelkää, minulla on hyvät sanomat, kärsi nyt vähän, ne saat kohta kuulla, Ja muista, ettei onni tule koskaan yksinään, sillä on keralla monet hyvät antimet. Vävy, Selima on sinun, kolmesti hän on tänä yönä rukoillut minun häntä pelastamaan tästä kiusauksesta; siitä voit arvata, onko sinulla syytä vavista.
Rantala. Luottakaa siihen, ruhtinas! Luottakaa minun sanaani, se on julkinen totuus. Kahdesti hän noudatti minunki tänä yönä luoksensa, ja minulla oli tuskin aikaa saada kengät jalkaani, aamusetta ja suuruksetta niin-kuin olin, minun piti yökylmällä juosta, että partani vielä nytki järisee; minun piti hankkia lisäksi aikaa, minun piti puhutella majesteettiä, ja mitä sen juutasta minun piti tehdä ja lentää kieli pitkällä ympäri kaupungin; vaan minä nauroin partani välistä, ja sen minä tein hänen tuskaillessa.
Karangur. Katsokaa, miten hän viipyy, hän odottaa viimeiseen rippuun, mutta nyt se ei auta … käsky jo on annettu hänen tulla ja saada se viimeinen häpeä, jota turhaan häneltä koin säästää. Iloitse nyt, poikani, se on nyt sinun vuorosi.
Purdovar. Kiitoksia teidän hyvyydestä! Vaan iloita minä en voi hänen tuskalle, johon kokonaan olen syypää. Minä jättäisin hänen jos voisin. Ainoa toivoni on, että viimenki saisin hänen itseäni rakastamaan, sitte tahdon elin-aikani olla hänen orjansa, kaikki ajatukseni ja mieleni olkoot yksinään hänessä.
Karangur. Työhön sitte, aika on käsissä. Tämä huone muuttukoon temppeliksi, alttari olkoon valmisna ja papit varustaikoot työhönsä. Hänen pitää jo tullessaan nähdä kaikki, mikä häntä odottaa. (Braman alttari ja papit tulevat näkymään huoneen perällä.)
Rantala. Hiljaa, hiljaa! Sst! hän tulee! kuulkaa, mikä murheellinen soitto, se on paremmin hautaus- kuin hää-soitto. (Se musta orja tulee edellä ja muut kuin toisessa näytöksessä, Selima orjinensa huoli-vaatteissa.)
Toinen kohtaus.