[18] vanhaa saksalaista oikeuttaan, runoilla loppusoinnuin — Keski-yläsaksalaisella ajalla (saksankielen toisella historiallisella kehityskaudella, vuosien 1100 ja 1500 välillä) ja kauan aikaa myöhemminkin oli saksalaisessa kirjallisuudessa ainoastaan loppusoinnullisia säkeitä. N.s. kalikkasäkeitä, joita Schiller käyttää "Wallensteinin leirissä", oli hyvin mielellään käyttänyt eräs saksalaisimpia runoilijoita, Hans Sachs.
[19] kun Saksin joukot seutuja vaivas — Saksin vaaliruhtinas oli jonkun aikaa pitänyt osan Böömiä miehitettynä.
[20] Terschka — kreivi Terzka, Wallensteinin lanko ja hänen armeijansa päälliköitä. Muualla tässä näytelmäsarjassa on hänen nimenään Terzky.
[21] peruukki — Wienistä lähetetty sotaneuvos von Questenberg. Ylhäisö ja virkamiehet käyttivät — oikeastaan vasta vuoden 1700 vaiheilta asti — juhlatilaisuuksissa pitkää ja kiharoitua tekotukkaa n.s. allonge-peruukkia.
[22] Friedlandin — Wallensteinin, jonka Saksan keisari Ferdinand II v. 1624. koroitti Friedlandin ruhtinaaksi ja vähän myöhemmin Friedlandin herttuaksi. (Friedland on pohjois-Böömin kaupunkeja.)
[23] Baijerin herraako — Baijerin vaaliruhtinasta Maksimiliania, joka Regensburgin päivillä 1630 oli ensimäisinä puuhannut Wallensteinin erottamista valtakunnan armeijan päällikkyydestä.
[24] Holkin — kenraali Holkin.
[25] mansfeldiläistä — Mansfeldin kreiviä Ernstiä.
[26] Feria — Ferian herttua.
[27] Sekin — nim. kaupustelijattaren poika, joka kammoaa ahdasta huonetta, niinkuin tämä kirjurihuoneestaan karannut jääkäri.