RATSUVÄENALIUPSEERl (astuu mahdikkaana esille laskien kätensä rekryytin läkkikypärille).
Hän on punninnut askeleen painavuuden. Hän on pukenut ylleen ihmisen uuden ja liittyy joukkoomme uljaaseen kypäreineen, kannikenauhoineen. Jalon hengen pitää nyt häneen päästä —
ENSIMÄINEN JÄÄKÄRI.
Katsokoon, ettei rahojaan säästä!
RATSUVÄENALIUPSEERI. Hän aikoo nyt onnen-purrellaan jo lähteä kauaksi kulkemaan; hälle maailma auki on länteen ja itään, älä mitään toivo, jos tohdi et mitään. Käy tyhmä porvari polkuaan kuin värjärin ruuna kierrostaan.[37] Mikä hyvänsä tulla voi soturista, nyt sota on korkein tunnuksista. Tää takki yllä — hän nähköön sen — minä keisarin keppiä hoitelen. Kas, kaikki hallitus maailman suuren kepistä johtaa se syntymäjuuren; myös valtikka kädessä kuninkaan vain keppi se on, sehän tunnetaan. Ja aluksi korpraalinarvon jos sai ken, se portailla seisoo jo mahdin kaiken. Niin kauas hänkin voi asian ajaa.
ENSIMÄINEN JÄÄKÄRI.
Jos luku- ja kirjoitustaito ei vajaa.
RATSUVÄENALIUPSEERI. Esimerkin paikalla kerron nyt tässä, olen itse sit' ollut näkemässä. On vuotta kolmekymmentä vaan, kun Buttler, entinen rintamaveli, sotamiehenä Reinillä kanssamme eli, nyt kenraalimajuriks sanotaan. Ei suotta hän arvoon noussutkaan, jo maailmankuulu on tekonsa moni; tosin syrjemmä jäi minun ansioni. Ja Friedland itsekin, katsopas, yliherramme, mahtava ruhtinas, jolla on kaikkivoipa nyt kalpa, vain aatelismies oli ennen halpa, mut sodan onnetar turvanaan hän noussut on suureen kunniaan, vain keisar' on ylempi arvoltaan, Ja ties, mihin viekään vielä se tie, (nokkelasti) joka päivä näät viel' ei illassa lie.
ENSIMÄINEN JÄÄKÄRI. Hän vähästä alkoi ja suureksi sai. Yliopistoss' Altdorfin ollessaan hän, saanenko sanoa, oli kai ruvennut hiukkasen hummaamaan, oli kuoliaaks iskeä palvelijansa. Hänet Nürnbergin herrat tilille veti, ja mutkitta putkaan vaativat heti. Uus tyrmä vaill' oli kastettansa, ens asukkaan nimeä sen tuli kantaa. Vaan hänpä ensinnä koppihin oman villakoiransa juosta antaa. Nimi sen on tyrmällä tänäänkin. Tämä oikean miehen on kuvastin. Teoistaan suurista, myöhemmistä, en tunne toista niin mielellistä.
(Tyttö on sill'aikaa tarjoillut, toinen jääkäri kujeilee hänelle.)
RAKUUNA (astuu väliin).
Kumppani, älähän tyttöä vaani!
TOINEN JÄÄKÄRI.
Kuka saakeli koskee muu asiaani!