ENSIMÄINEN KYRASSIERI. Aliupseeri, min' olen samaa mieltä. Sotasäädyn tahtoo ne raivata tieltä: sotamiehen nousun ne tahtoo estää ja itse yksin vallassa kestää. Salaliitto täm' on, ihan ilmeinen.
KAUPUSTELIJATAR.
Salaliittoko? Jumala taivasten!
Miten herrat voi sitten maksaakaan?
RATSUVÄENALIUPSEERI. Vararikko tietysti kauttaaltaan! Monet päälliköt, kenraalit kustansivat rykmenttejä omilla rahoillaan, ne tahtoivat näyttää, ponnistivat yli voimainsa, toivossa siunauksen. Ne jokainen rahansa menettää, jos kaatuu herttua, kaikkien pää.
KAUPUSTELIJATAR. Oi taivas, se mulle tuo kirouksen! Armeijaa jo tullut on puolitiehen mun kirjaani. Huonon velkamiehen, Isolani kreivin ottoja nään parisataa taalaria yksistään.
ENSIMÄINEN KYRASSIERI. Mitä, toverit, tässä nyt tulee koittaa? Yks ainoa keino on pelastajamme: jos yhdymme, ei voi ne vahingoittaa; me jokainen vastaamme toisistamme. Lähetelkööt käskyjä, komentojansa, me Böömiin juurtua haluamme, ei myönny, pois marssi ei armeijamme, sotamies nyt on taistossa kunniastansa.
TOINEN JÄÄKÄRI.
Meit' ei saa komentaa ympäri maita!
He tulkoot, niin kokevat, kuinka on laita!
ENSIMÄINEN MUSKETTISOTURI. Hyvät herrat, mieleenne johdattakaa: se on keisarin tahto ja käsky vakaa.
TORVENSOITTAJA.
Mekö hänestä piittaamme minkään vertaa!
ENSIMÄINEN MUSKETTISOTURI.
Tuot' älä virka sa toista kertaa!
TORVENSOITTAJA.
Mitä sanoin, se pysyy paikallaan.