HERTTUATAR. Ja keisarinnaa. Kättä suutelemaan pääsimme kumpaisenkin majesteetin.
WALLENSTEIN. Mit' aattelivat, puolison kun kutsuin talvella leiriin sekä tyttäreni?
HERTTUATAR. Käskynne mukaan heille sanoin, että te lapsestamme huolta pitäen tahdoitte tulevalle puolisolle viel' ennen sotaa näyttää kihlattunsa.
WALLENSTEIN.
Sanoiko valinnastani ne mitään?
HERTTUATAR. Toivoivat kyllä, ettei valittunne luterilainen oisi eikä vieras.
WALLENSTEIN.
Elisabet, te mitä toivotte?
HERTTUATAR.
On teidän tahtonne ain' ollut mun.
WALLENSTEIN (vaitiolon jälkeen).
Millaista hoviss' oli vastaanotto?
(Herttuatar luo katseensa alas ja on vaiti.)
Ilmaiskaa mulle kaikki — Millaist' oli?
HERTTUATAR. Oi, puolisoni! — Kaikk' ei ole enää kuin ennen — Muutos on nyt tapahtunut.
WALLENSTEIN
Puuttuiko arvonanto entinen?