NEUBRUNN.
Mit', armas neiti, sinne menisitte?
THEKLA. Mitäkö, onneton! Et kysyis siten, jos kerran oisit rakastanut. Siellä on kaikki, mitä hänestä on jäänyt, se yksi paikk' on koko maailmani. Oi, älä viivytä! Käy heti puuhaan! — Nyt miettikäämme, kuinka pakoon päästään!
NEUBRUNN.
Isänne vihaa myöskin ajatelkaa!
THEKLA.
Kenenkään vihaa min' en enää pelkää.
NEUBRUNN.
Maailman ivaa, moitteen pahaa kieltä!
THEKLA.
Haenhan sitä, jot' ei enää ole.
Syliinsä haluanko siis — oi Luoja!
Rakkaani hautaan vain mä tahdon päästä.
NEUBRUNN.
Kahdenko vain, me avuttomat naiset?
THEKLA.
Otamme aseet, käteni sun suojaa.
NEUBRUNN.
Synkässä yössäkö?
THEKLA.
Yö meidät kätkee.