(Illo menee. Wallenstein aikoo häntä seurata.)
KREIVITÄR.
Hänt' älä päästä, sisko! Pidätä —
Onnettomuus se on —
HERTTUATAR.
Oi! Mitä on?
(Pysyttelee kiinni Wallensteinissä.)
WALLENSTEIN (Horjuen häntä luotaan). Rauhassa olkaa! Päästäkää nyt minut! Leirissä ollaan, sisko, rakas vaimo! Piankin täällä vaihtuu myrskyt, poudat, kiivaita luonteita on työläs johtaa, ei koskaan lepo suosi johtajaa — Jos haluatte minun tänne jäävän, niin teidän pitää mennä pois! Ei sovi näät miesten töihin vaimoin valitukset.
(Aikoo mennä. Terzky tulee takaisin.)
TERZKY.
Jää tänne! Ikkunast' on katsottava.
WALLENSTEIN (kreivittärelle).
Pois, sisko, pois!
KREIVITÄR.
En koskaan!
WALLENSTEIN.
Minä tahdon.