(Kaikki seisovat hämmästyneinä.)
TERZKY.
Nyt mitä tehdään?
WALLENSTEIN. Enkö sanonut? Oi, totta puhui sydämeni! Täällä hän viel' on. Pettänyt ei ole mua, ei ole voinut — Siit' oon ollut varma.
KREIVITÄR. Jos hän on vielä täällä, kaikk' on hyvin; hänt' iäti mi pidättää, nyt tiedän!
(Syleilee Theklaa.)
TERZKY. On mahdotonta. Aattelehan! Vanhus kavalsi meidät, liittyi keisariin; kuink' uskaltaisi Max nyt olla täällä?
ILLO (Wallensteinille). Metsästysvaljakkonsa, äskeislahjas,[88] näin taanoin torin poikki kulkevan.
KREIVITÄR.
Lähellä hän siis on, oi siskon tytär!
THEKLA (on pitänyt silmällä ovea ja huudahtaa vilkkaasti).
Hän täällä on!