WALLENSTEIN. Kuulkaapas — Mutt' ei sanaa siitä muille, mit' ilmoitan nyt luottain teille.
(Laskien kätensä hänen olalleen, jonkinmoisella juhlallisuudella.)
Tullut pormestar', on nyt aikain täyttymys. Ylhäiset sortuvat, mutt' alhaiset kohoovat — Tämän sanon teille vain. Espanjalainen kaksoisherruus[118] vaipuu jo loppuansa kohti, sijaan tulee nyt uusi asioiden järjestys — Kai olette te juuri äsken nähnyt taivaalla kolme kuuta?[119]
PORMESTARI.
Kauhukseni.
WALLENSTEIN. Ja kaksi niistä veritikareiksi kapeni, muuttui. Yksin keskimäinen jäi eelleen selkeästi kumottamaan.
PORMESTARI.
Tuon sovitamme turkkilaisiin.
WALLENSTEIN. Kuinka? Veriinsä vaipuu kaksi valtakuntaa,[120] itäinen sekä läntinen, ja yksin pysyvä on vain luterinen usko.
(Huomaa molemmat toiset.[121])
Tän' iltana, kun tänne matkustimme, ammunta kova[122] kuului vasemmalta. Kuultiinko sitä tänne linnaankin?
GORDON. Kuulimme kyllä, kenraali. Toi tuuli sen kaiun tänne suoraan etelästä.