TELL. Altorfiin, luo vaarin. Myötä tahdotko?
WALTER.
Jo toki!
HEDWIG.
Pois Altorfista jää! On vouti siellä.
TELL.
Hän tänään matkustaa.
HEDWIG.
Siis varro siksi.
Hänt' älä ärsytä, hän meitä vihaa.
TELL. Tahtonsa paha ei mua vahingoita; teen oikein enkä vihamiestä pelkää.
HEDWIG.
Juur' enin miestä oikeuden hän vihaa.
TELL. Kun hän ei pääse heidän kimppuun. Mulle ritari varmaan, luulen, rauhan suo.
HEDWIG.
Vai niin, sen tiedät?
TELL. Kauan siit' ei ole, ma Schächen-laakson autioilla teillä metsästin, rotkot astuin, kuilut kuljin, niin vuoripolull' yksinäisellä, miss' oli mahdotonta syrjään käydä, — näät päällä jyrkkä seisoi vuoriseinä ja alla virta vaahtos raivoisana, —