Teidän lastenne maata teidän tulee rakastaa: tämä olkoon teidän uusi aatelinne, — tuota löytämätöntä kaukaisimmassa meressä! Sitä minä käsken teidän purjeenne etsimään ja etsimään!
Lapsissanne teidän tulee sovittaa, että te olette isienne lapsia: kaikki menneisyys teidän tulee niin lunastaa! Tämän uuden taulun minä ripustan teidän ylitsenne!
13.
"Miksi elää? Kaikki on turhaa! Elämä — se on puida olkia; elämä — se on polttaa itseänsä eikä tulla kuitenkaan lämpimäksi." —
Sellainen vanhanaikainen loru käy yhä vielä "viisaudesta"; mutta että se on vanha ja haisee ummehtuneelle, senvuoksi kunnioitetaan sitä paremmin. Myöskin home aateloi.
Lapset voivat puhua niin: he pelkäävät tulta, koska se poltti heitä! Paljon lapsellisuutta on viisauden vanhoissa kirjoissa.
Ja ken yhä "pui olkia", miten hän saisi puhua pahaa puimisesta!
Sellaiselta narrilta täytyy tukkia suu!
Sellaiset istuutuvat pöytään eivätkä tuo mitään mukanaan, eivät edes hyvää nälkää: — ja nyt he herjaavat "kaikki on turhaa!"
Mutta syödä ja juoda hyvin, oi veljeni, ei ole totisesti mikään turha taito! Rikkokaa, rikkimurtakaa noiden ainiaan-ilotonten taulut!
14.