12.
Oi veljeni, minä vihin ja osotan teidät uuteen aateliin: teistä on tuleva siittäjiä ja kasvattajia ja tulevaisuuden kylvömiehiä, —
— totisesti, en siihen aateliin, jonka te voitte ostaa kuin kaupustelijat ja kaupustelijakullalla: sillä vähän arvoa on kaikella, jolla on hintansa.
Ei se, mistä te tulette, vaan minne te menette, se olkoon tästälähin teidän kunnianne! Teidän tahtonne ja teidän jalkanne, joka tahtoo teitä itseänne ylemmäksi, se olkoon teidän uusi kunnianne!
Totisesti, ei että te olette palvelleet ruhtinasta — mitä enää ruhtinaista! — tai että te tulitte etuvarustukseksi olevaiselle, jotta se pysyisi vakavammin pystyssä!
Ei, että teidän sukunne tuli hoveissa liehiväksi, ja että te opitte kirjavina, flamingon lailla, seisomaan pitkät hetket matalissa lammikoissa:
— sillä osata-seisoa on ansio hovimiehille; ja kaikki hovimiehet uskovat, että autuuteen kuoleman jälkeen kuuluu — saada-istua! —
Ei myöskään, että henki, jota he kutsuvat pyhäksi, johti teidän esi-isänne luvattuihin maihin, joita minä en ylistä: sillä missä huonoin kaikista puista kasvoi, risti, siinä maassa ei ole mitään ylistettävää! —
— ja totisesti, minne vain tämä "pyhä henki" ritareitaan johti, alati juoksi tällaisilla retkillä — vuohia ja hanhia ja risti- ja rastipäitä edellä! —
Oi veljeni, ei taakse tule teidän aatelinne katsoa, vaan ulos!
Karkoitettuja teidän tulee olla kaikista isien- ja esi-isienmaista!