Teillä tulee olla ainoastaan vihollisia, jotka herättävät vihaa, muttei vihollisia, jotka herättävät halveksimista: teidän tulee olla ylpeitä vihollisistanne: näin minä opetin jo kerran.
Arvokkaamman vihollisen varalle, oi veljeni, tulee teidän säilyttää itsenne: senvuoksi teidän tulee käydä paljosta ohi, —
— varsinkin paljosta roskaväestä, joka meluaa teidän korviinne kansasta ja kansoista.
Pitäkää silmänne puhtaana heidän puolesta- ja vastaanolemisestaan. Siellä on paljon oikeaa, paljon väärää: ken siellä katselee, hän suuttuu.
Katsoa ja iskeä — se on siellä yhtä: senvuoksi lähtekää metsiin ja asettakaa miekkanne nukkumaan!
Kulkekaa omia teitänne! Ja antakaa kansan ja kansojen kulkee omiaan! — pimeitä teitä totisesti, joilla ei yksikään toive enää salamoi!
Hallitkoot kaupustelijat siellä, missä kaikki, mikä vielä loistaa — on kaupustelijakultaa! Ei ole enää kuninkaitten aika: mikä tänään kutsuu itseään kansaksi, se ei ansaitse kuninkaita.
Katsokaa toki, miten nämä kansat nyt itse tekevät kaupustelijani lailla: he poimivat itselleen pienimpään asti edut jokaisesta rikkaläjästäkin!
He pettävät toisiaan, he pettävät jotakin toisiltaan, sitä he kutsuvat 'hyväksi naapuruudeksi'. Oi autuasta etäistä aikaa, jolloin eräs kansa sanoi itselleen: 'minä tahdon olla kansojen — herra!'
Sillä, veljeni: parhain on hallitseva, parhain tahtoo myös hallita!
Ja missä oppi toisin on, sieltä — puuttuu parhainta.