4.
Jos minä joskus täysin siemauksin join siitä kuohuvasta höyste- ja sekoitusmaljasta, jossa kaikki oliot ovat hyvin sekoitettuina:
jos minun käteni joskus valoi kaukaisimman lähimmäksi, ja tulen hengeksi ja riemun kärsimyksesi ja pahimman parhaimmaksi:
jos minä itse olen rae siitä lunastavasta suolasta, joka saa aikaan sen, että kaikki oliot sekoittuvat hyvin sekoitusmaljassa: —
sillä on olemassa suola, joka sitoo hyvän pahaan; ja pahinkin on höystämisen ja viimeisen ylitsekuohumisen arvoinen: —
oi miten palava kaipuu minulla täytyykään olla iäisyyteen ja sormuksien hääsormukseen, — takaisintulon sormukseen!
En ikinä vielä tavannut naista, jolta olisin lapsia halannut, — se olisi sitten oleva se nainen, jota minä rakastan: sillä sua rakastan, oi iäisyys!
Sua rakastan, oi iäisyys!
5.
Jos minä olen merelle lempeä ja kaikelle, mikä meren lajia on, ja lempein silloin, kun se raivoisasti kiistää minua vastaan: