Pidä sitten nämä ajatukset mielessäsi, anna niiden usein päivän kuluessa valua sieluusi, mutta älä kiusaa itseäsi pitämään niistä koneentapaisesti kiini.
Jos olet köyhä ja puutteessa, niin lisää seuraavat sanat: "Jumala on elämäni. Muuta elämää ei ole. Jumala ei ole köyhä. Minä en voi tulla köyhäksi. Jumala on ymmärrykseni. Minä voin selvästi käsittää itseäni koskevat asiat. Jumala on viisauteni ja tahtoni: Minä tiedän mitä minun tulee tehdä, minä tahdon sen tehdä, ja minä teen vaan sen. Jumala on rakkaus. Minun tieni on riemullinen. Mikään teko ei ole tuottanut minulle köyhyyttä. Meidän teoillamme ei ole sellaista valtaa. Me olemme kaikki ainoastaan yhden ainoan lain alaiset ja se on Kaikki-hyvän laki.
"Päivän kuluessa täytyy sinun yhtä mittaa ja joka paikassa ajatella: Jumala on hyvä, Jumala on kaikki, Jumala on henki. Kaikki on hyvää, kaikki on henkeä. Kaikki mikä ei ole henkeä, eikä ole hyvää, ei ole olemassa. Sinä olet osa kaikesta, sinä olet henki. Lukemattomia kertoja päivässä täytyy sinun hiljaa itseksesi lausua: 'ei, se ei ole totta', ja aina siten kieltää synnin ja sairauden oleminen.
"Ajatelkaamme esim., että joku äiti kertoo sinulle pitkän jutun pienokaisensa sairaudesta, joka sai alkunsa siitä, että maidonmyyjä erehdyksestä antoi sinulle toisen lehmän maitoa kuin ennen. (Sinä kiellät hiljaa itseksesi, että pienokaista ei mikään vaivaa sekä että sellainen asia, kun toisen lehmän maito, ei voi tehdä lasta sairaaksi.) Äiti kertoo vielä, että pienokainen oli kuolemaisillaan (sinä itseksesi kiellät, että kuolemalla ei ole meihin valtaa), mutta että kotilääkärin lääkkeet pelastivat hänen (sinä väität itseksesi että ulkonaiset asiat, sellaiset kuin lääkkeet, eivät voi meihin vaikuttaa)" j.n.e.
Kristillinen tiede on mullistanut monta käsitettä. Sen tunnustajat eivät esim. koskaan saa puhua sairaudesta, kuolemasta, suruista, puutteesta, tulipaloista, onnettomuuksista. Jos he kuulevat muiden niistä puhuvan, täytyy heidän koko ajan hiljaa väittää, että aineella ja pahalla ei ole valtaa. Mitä lastenkasvatukseen tulee, täytyy vanhempien heti ensi hetkestä asti sovittaa siihen kristillistä tiedettä. Jos lapsi on sairas, täytyy äidin koko ajan ajatella jo mainittuja lauselmia. Jos lapsi loukkaa itseänsä, täytyy hänen joko ääneen tai hiljaa lausua: "Lapseni, sinä et ole loukannut itseäsi. Ei millään ole valtaa sinua vahingoittaa, sillä kaikki on hyvää, ja sinä olet osa Kaikki-hyvästä." Jo varhain voivat lapset kotona olla sairauden ja onnettomuuksien tullessa apuna, sillä lapsen mieli käsittää hyvin helposti tämän yksinkertaisen opetuksen: — "pahaa ei ole olemassa, sillä Jumala vallitsee kaikkialla ja Jumala on rakkaus". Kun isän päätä kivistää, anna Juhon, Maijun, Allin ja Pekan kanssasi parantaa sitä. Heille on mitä helpointa ajatella: "Isän päätä kivistää, koska hän on unohtanut, että hänellä ei voi olla päänkivistystä, sillä Jumala on rakkaus". Heidän tulee istua hiljaa kuin hiiret ympärilläsi ja auttaa sinua hyvää esille manaamaan. Jos lapset ovat tottelemattomia, kiukkuisia, nenäkkäitä, valehtelijoita, niin väitä, että he eivät ole sellaisia, sano, että he eivät voi olla muuta kuin hyviä, kun he ovat osa Kaikki-hyvästä; se auttaa sinua heitä ohjatessasi. Opeta lapsia varhain parantamaan itseänsä ja muita äreämielisyydestä, vioista, pahonvoinnista, ulkonaisista vammoista. Eräs pieni kymmenen vuotias poika paransi sivukumppaninsa, jolla oli tapana kiroilla, sillä tavalla, että hän, joka kerta kun toinen kirosi, väitti itsekseen, että toveri ei voinut jäädä sen pahan tavan valtaan. Eräs toinen pikku poika lankesi usein ja loukkasi itseänsä, mutta paransi itsensä vähitellen ylempänä mainitulla tavalla.
Me voimme suoraankin parantaa muita sairaudesta, sillä tavalla että istumme heidän rinnallensa ja joko ääneen tai (vielä mieluummin) itseksemme puhuttelemme heitä seuraavalla tavalla: "Rakas P. kuule minua!" Vaikene sitten hetkeksi ja lausu vasta sen jälkeen samat sanat pari kertaa lempeästi, mutta varmasti. Jatka sitten: "rakas P., Jumala vaikuttaa minussa, niin että minä tiedän hyvän ja tahdon hyvää. Jumalassa meidän isässämme ja äidissämme, Kristuksen kautta, joka voitti hairauksen, vakuutan minä, että minulla on valta sanoa sinulle totuus. (Naisia on paras puhutella heidän ristimänimellään, miehiä heidän sukunimeltään, koska he ovat siihen enemmän tottuneet.) Rakas P., kuule minua, ei mikään synnin, surun, sairauden ja kuoleman pelko, jota kansallasi, vanhemmillasi, lähimmäisilläsi tahi itselläsi saattaa olla, voi panna sinua siihen tilaan, jota sinä sanot luunkolotukseksi (tai joksikuksi muuksi taudiksi). Minä väitän, että millään ei ole voimaa vahingoittaa sinua. Sinä olet osa Kaikki-hyvästä. Pahalla ei ole mitään valtaa sinuun, sillä sitä ei ole olemassa. Kaikki on hyvää. Sinä olet hyvä. Sinä et voi olla sairas, sillä sairaus on osa pahasta, sitä ei siis ole. Sinun ei tarvitse peljätä kuolemaa. Minä väitän, että sillä ei ole valtaa sinun ylitsesi", j.n.e.
Mutta meidän ei aina tarvitse olla läsnäkään parantaissamme muita. Me voimme esim., jos naapurimme on sairaana, öin, päivin, hänen hyväksensä lukea kumpaakin lauselmaa. Me sanomme: "Polly Jones, sinä et ole tehnyt mitään pahaa. Sinulle ei tapahdu mitään pahaa. Sinä tottelet Kaikki-hyvän lakeja. Kaikki-hyvä on Jumala ja Jumala on rakkaus. Sinä et ole sairas etkä puutteessa. Sinä olet hyvä ja onnellinen."
Jos tahdomme johtaa poissaolevia lapsiamme, pitää meidän niiden kanssa suostua ajasta, jolloin he ajatuksissaan kuuntelevat meitä. Me istumme silloin ja sanomme: "Heikki poikaseni, sinä et pelkää mitään. Jumalalta tulee kaikki voima. Sinä olet osa Hänestä. Sinä et ole huikentelevainen, etkä altis viettelyksille. Sinä et ole itsepäinen, valehteleva, kevytmielinen. Terveytesi on hyvä. Sinä olet hyvä. Sinä olet onnellinen. Jumala valvoo parastasi, Jumala on rakkaus. Sinä ja jumalallinen tahto olette yksi." Samoin voivat etäällä olevat sisarukset, ystävät ja sukulaiset pitää huolta rakkaistansa, vaikka ne olisivat kuinka kaukana tahansa. Jos eivät voi määrätä varmaa yhteistä aikaakaan, voi asia sittenkin käydä päinsä. Jos he ovat sairaita, niin sano heille: "jumalallinen puoli sinussa on kaikki, joka sinussa todellisesti on olemassa. Jumala on henki, siis olet sinäkin henki. Näytä itsesi sellaisena kuin olet, näytä, että olet kokonainen ja hyvä. Älä anna taudin saada valtaa ylitsesi, sillä tauti on osa pahasta, aineesta, ja pahaa ei ole, eikä ainetta".[34]
Muista aina että sairaus on hairaus. Jos joku on sairas, niin on hän joutunut hairahduksen valtaan, s.o. pahan valtaan. Kohtele häntä aivan kuin taitamatonta, joka ei tiedä, että hän on henki ja siis ajasta ja paikasta riippumaton. Kiellä hiljaa itseksesi, että hän ei ole taitamaton, manaa häneen voimaa, niin että hän uskoo olevansa henki ja täynnä jumalallista väkevyyttä.