Kaupunki 20,000 asukkaineen ei ollut ulkonäöltä tavallista kummallisempi. Talot olivat yhtäläisiä kuin muuallakin Lännessä, punaisia kivitaloja tai vaaleanharmaita ja valkeita puurakennuksia vihreine listeluukkuineen; pieniä ne olivat, mutta siistiä puutarhojensa keskellä. Toisinaan oli samalla talon-alalla kaksi, kolme tai useampiakin asuinrakennuksia. Ne ovat niiltä ajoilta, jolloin monivaimoisuus oli vielä sallittu; varakkaat mormoonit rakensivat silloin eri vaimoilleen eri asumukset. Sen jälkeen, kun laki monivaimoisuutta vastaan hyväksyttiin (Tammikuussa 1882) voivat mormoonit vaan salaa pitää useampia vaimoja. Lähellä Prospect Hillin vuoritasankoa, jolta kaupungin ja Suolajärven näkee ihanimpina, ovat Brigham Youngin ja kolmen hänen vaimonsa haudat; merkkinä niillä on vaan sileät kivet yksinkertaisine kirjoituksineen. "Leijonakartanossa", eräässä kellahtavasta kivilajista rakennetussa talossa, ovat sekä hän että Joseph Smith, mormoonilahkon perustaja, asuneet mormoonivaltion ensi aikoina. Siinä talossa on vietetty lukemattomia niistä "uskonnollisista", mellastusten kaltaisista menoista, joilla pyhien, ja erittäinkin profeettain häitä oli tapana viettää. Erään kaupungin etevimmän kadun varrella oli soma huvila puutarhan keskellä. Sen rakennutti Young lempipuolisolleen Amelia Folsomille, joka vieläkin siinä asuu. Kaupungin ulkopuolella on Joseph Smithin istuttama "vapauden puisto". Siellä oli profeetan tapana käydä aamukävelyllään ja juoda sen lähteestä rikkirikasta, jääkylmää vettä.
Oli sunnuntaipäivä ja me menimme tabernaakkeliin, suureen sirkuksen muotoiseen rakennukseen, johon mahtuu 10,000 henkeä. Äänenkaiku on tässä jättiläistemppelissä niin mainio, että — jos ei satu olemaan jumalanpalveluksen aika, — opas ei koskaan laiminlyö heittää nuppineulaa lattialle alttarin eteen, samalla pyytäen matkailijaa vastapäiseltä parvelta kuuntelemaan putoamista. Temppu kuuluu tavallisesti onnistuvan.
Kun astuimme sisään temppeliin, oli siellä seurakunta koossa. Alipuolella mahtavia, kultatorvisia, ruskeasta puusta rakennettuja urkuja istuivat köörit. Heti näiden alipuolella istui punaisella sametilla peitetyillä penkeillä kolme "profeettaa", jotka nykyään johtavat mormoonilaista kirkkoa. Profeettojen alipuolella istui valkoisella vaatteella peitetyn pöydän ympärillä 9 piispaa, joiden toimena oli ehtoollisleivän murtaminen. Jumalanpalveluksen aikana kantoivat marsalkit, mustiin puetut nuoret miehet, sitä seurakunnalle. Samat jakoivat pienistä lasikannuista myös "viiniä" s.o. vettä. Meistä "pakanoista" — joiksi mormoonit nimittävät eri lailla ajattelevia — näyttivät nuo nuoret herrat hoitavan tointansa jotenkin kevytmielisesti, sillä heillä näytti olevan kyllin aikaa pieniin, hauskoihin veikistelemisiin nuorempien ja kauniimpien, toiseen sukupuoleen kuuluvien ehtoollisvieraiden kanssa.
Jumalanpalvelukseen kuului hyvää köörilaulua sekä kaksi saarnaa. Toisen piti eräs profeetta, toisen yksi piispoista. Ensimmäinen oli sisällykseltään unitaaripappien saarnojen kaltainen: ei siinä ollut paljon uskon-oppia tavallisessa merkityksessä, vaan tervettä ja ihmisystävällistä siveys-oppia. Jälkimmäinen — jonka nuori, mustanhiveinen, lujannäköinen mies piti jotenkin haaveellisella kaunopuheliaisuudella — henki enemmän puhdasta mormoonilaisuutta. Tällä ei tarkoteta moniavioisuutta. Se on nimittäin ainoastaan yksi haara mormoonilaisuudesta, ja sittenkun asetus moniavioisuutta vastaan säädettiin, ei siitä luonnollisesti voi saarnatakkaan julkisesti. Niissä lentokirjoissa, jotka sisältävät pääseikat mormoonien opinkappaleista, ei ole esim. ensinkään mainittu moniavioisuutta. Moni, joka vastustaa mormoonilaisuutta, pitääkin yllämainittua asetusta erehdyksenä. Nyt on usea etevimmistä mormooneista ollut vankeudessa "uskonsa tähden" (s.o. he ovat pitäneet useampia vaimoja). Tämä on kiihottanut heidän uskoansa ja synnyttänyt salaisen, innokkaan opinlevityksen. He pitävät itseänsä marttyyreinä ja saavat tietämättömiä helposti puolellensa kertomalla kärsimisistänsä. Niin esim. on mormoonilaisuus aivan uskomattomasti levinnyt ympärikierteleviin indiaaniheimoihin, ja tunnettu on, että se on myöskin voittanut paljon alaa Skandinaavian rahvaassa. Ameriikassa arvellaan yleensä, ett'ei Utah olisikaan niin vähässä ajassa voinut muuttua kukoistavaksi territooriumiksi, jollei suurin osa sen asujamista ennen olisi kuulunut työtätekevään luokkaan sellaisissa maissa, joissa on totuttu tekemään kovaa työtä karussa maassa.
Tutustuimme siellä erääseen, mormoonien historiaan ja oppiin hyvin perehtyneeseen naiseen, joka kauvan on asunut Suolajärven kaupungissa. Yhteydessä sen kanssa, mitä olemme harkinneet ameriikkalaisista lähteistä,[42] tuovat hänen kertomuksensa ilmi sekä salaperäisiä että kauheita seikkoja.
Pääkohdat alkuperäisessä mormoonilaisuudessa olivat lyhyesti sanottuina seuraavat: On olemassa monta jumalaa kumpaakin sukupuolta ja me tämän maapallon päällä tottelemme yhtä heistä. Hän on ijäinen ja kaikkivaltias ja me olemme hänen poikiansa ja tyttäriänsä. Meidän henkemme ovat syntyneet hänestä taivaallisessa valtakunnassa ja hän on meissä. Hän on henkistä ainetta. Hengen ja aineen välillä ei ole muuta eroa kuin laadun-erotus. Henki on jalostunutta ainetta. Jumala on kaikkivaltias, mutta hän ei ole persoonallisesti läsnä meidän luonamme. Hän asuu luomisen keskustassa, likellä Kolob-planeettia. Se pyörähtää kerran tuhannessa vuodessa akselinsa ympäri ja se aika on kaikkivaltiaan vuorokausi. Jesus Kristus on Jumalan Poika; hänessä oli Jumalan henki ihmisruumiissa. Taivaaseen astuttuansa sai hän samanlaisen ruumiin kuin autuaina kuolleista nousseet ihmiset saavat. Ainoastaan iässä ja arvossa hän eroo isästä. Isä on vanhin ja edustaa heitä kumpaakin. Hän on meidän luonamme Pyhän Hengen kautta, joka on sähkön kaltaista ainetta ja tekee kaikki ihmetyöt. Ihmetyöt ovat ainoastaan korkeammanlaatuisten, meille nykyään tuntemattomien, luonnonlakien seurauksia. Käsien päällepanemisella jakavat profeetat ja vanhimmat meille Pyhän Hengen. Papistolla on yksin se lahja.
Kolme on taivasta: alimpaan, tähtien edustamaan, joutuvat ylösnousemisen jälkeen kaikki ne, jotka eivät ole hyljänneet eivätkä vastaan-ottaneet evankeliumia. Keskimmäisessä, maallisessa, kuun edustamassa taivaassa asuvat ne, jotka ovat vastaan-ottaneet, mutta kuitenkin pysyneet välinpitämättöminä. Ylimmäinen taivas, jota aurinko kuvaa, on määrätty niille, jotka ovat kastetut Jesuksessa Kristuksessa jonkun hänen lähettämänsä (= Joseph Smithin) kautta ja ovat eläneet pyhää elämää. Maa on aineesta luotu niin, kuin mekin. Se huokuu niinkuin mekin, mutta ainoastaan pyhät sen tuntevat.[43] Kerran se on tuleva jalostuneeksi aineeksi niinkuin mekin.
Kristuksen tullessa on tämä uusi maa oleva niiden asuntona, jotka pääsevät ylimpään taivaaseen. Jerusalemi on taas kohoova häviöstä ja Siioni eli Uusi Jerusalemi perustetaan Jacksonin kreivikuntaan Missourissa, josta pyhät (mormoonit) karkoitettiin v. 1833. Ne, jotka ovat tehneet syntiä Pyhää Henkeä vastaan, s.o. jotka ovat Hengen vastaan otettuansa langenneet, tuomitaan ikuiseen rangaistukseen perkeleen ja hänen enkeleittensä luona. Evankeliumi, jota ihmisten täytyy uskoa tullakseen autuaiksi, vaatii, että sen tunnustaja:
1) Uskoo Jesukseen Kristukseen, Jumalan poikaan ja hänen lähettämänsä profeettoihin Joseph Smithiin ja Brigham Youngiin. 2) Katuu syntejänsä. 3) Kasteen kautta pois pesee sekä omat että uskottomina kuolleiden esivanhempainsa synnit. 4) Uskoo, että muutamia syntejä ei voi sovittaa muulla kuin verellä, joka pappien vuodattamana nousee kuin hyvänhajuinen suitsutus Jumalan luo ja sovittaa ihmisten synnit. 5) Uskoo, että Jumala antaa sille, joka on luja uskossa, yhtä monta vaimoa ja orjatarta kuin Taavetille ja Salomonille. 6) Uskoo, että, jos mies kuolee, hänen veljensä ottaa hänen vaimonsa ja herättää hänelle siemenen.[44]
Oppi moniavioisuudesta on erityiskohdissaan jotenkin seuraava: