Juhani tanssi kuin poika iloisesti ympäri huonetta, ja kas vaan! Kalle
Kräuger, Frans Flürk ja Kalle Dus seurasivat hänen esimerkkiään.
»Tule, tule tänne, pikku Jokkum-poikaseni, muuten ne tanssivat sinut nurin!»
Juhani hyppäsi ilmaan. Hyvä isä, miten korkealle hän osasikin hypätä!
Kuinka voikaan miesihminen esiintyä tuolla tavoin!
»Hei, pojat!» hihkasi hän. »Minä tanssin nyt yksinäni!»
Hän alkoi tanssia uusia »tuuria», mitä ei kukaan muu osannut—ensin eteenpäin, sitten takaisin ja sitten ympäri. Hän juoksi ja hyppäsi ja polki jalkaa aivan kuin kissa, joka on sattunut saamaan yhden jalkansa veteen, kunnes ukko Bolt vahingossa tuli antaneeksi hänelle semmoisen sysäyksen, että hän joutui istumaan suoraan Swartin emännän syliin.
Nyt tuli »nelituuria», sitten »preussiläistä kolmijakoista» sitten »engelskaa» ja lopuksi »luumunpoimintaa».
Kun se oli tanssittava, meni lukkari papin luo.
»Herra pastori, mitä te arvelette?»
»Mistä niin, Suhr?»
»Minä tarkoitan, arvelisitteko olevan asianhaarojen mukaista, jos minä ottaisin pienen pyörähdyksen Swartin emännän kanssa?»