»No, miks'eipäs se käy päinsä! Soisin, että itsekin olisin vähän nuorempi ja kepeäjalkaisempi kuin olen», vastasi pastori.
Parin silmänräpäyksen kuluttua lensivät nankinihousut ja puuvillahame yli permannon, ja pitäjänvoudin Frits sanoi:
»Katsokaas lukkaria! Meidän ei tarvitse lukea katkismusläksyämme huomiseksi.»
Nyt alkoi »muiskutanssi». Kenen mahtaa lukkari siihen valita?
Mutta hän meni taas ensin pastorin luo kysymään, mitä tämä arvelisi suutelemisesta.
»Riitelisiköhän se minun papillista arvoani vastaan?» kysyi lukkari.
»Suudelkaa te vain minkä jaksatte, Suhr», sanoi pastori.
Ja lukkari meni Swartin emännän luo, kumarsi ja—yks kaks!—suikkasi hänelle suuta vasten huulia.
»Oh, herra jesta, lukkari!» kirkasi eukko säikähdyksissään.
Mutta yleinen ilo ja riemu oli tarttunut lukkariin; hän tanssitti eukkoa ja joka käännöksellä loiskautti hänelle aika muiskun.