»No, oliko se lystiä? Miellyttikö se teitä?»
»No», vastasi Frits, »voihan tuo käydä laatuun, vaikkei siitä ole paljon kertomista. Mutta viimeinen hyppäys, kas se oli vaarallinen, siinä olisi helposti voinut taittua niskat ja sääret.»
»No mitä se sitten oli? Kerro, sen Jöröjanne! Anna kuulua!»
»Jos te rupeatte torumaan, isä, niin saa Kalle itse kertoa, kuinka se tapahtui. Minä tiedän vain, että minun täytyi hypätä.»
»No, Kalle», sanoi Swart, »tules tänne. Kuinka se oli?»
Kalle, joka allapäin oli seisonut Fritsin takana, astui nyt hiljaa esiin. Herranen aika, miltä poika näytti! Toisesta syrjästä etupuolelta oli hänen nuttunsa sininen takki, toisesta syrjästä se oli vain liivi ja takaapäin se oli sininen hännystakki.
»Poika», sanoi ukko Witt, »miltäs sinä näytätkään?»
»Tuollaisena», sanoi Swart, »emme voi ottaa häntä mukaan. Olipa tämäkin koko tapaus.»
»Olipa kylläkin», sanoi räätäli Flick.
»Oli», sanoi Kalle Vepupp.