»Minä olen myös pahoinpidelty, herra pormestari, ja kohtuullista on, että tuo rumpali-roikale maksaa minulle 50 taaleria ja hankkii minulle uudet housunkannattimet.»
»Hm! hm!» sanoi pormestari arvokkaasti. »Istukaa!»—Herra sihteeri, kirjoittakaa: Huomioonottaen, että tänä päivänä aikaisin aamulla on kaupungin rauhaa häiritty ja julkista uppiniskaisuutta kuin myös kapinallisuutta osoitettu, julistaa oikeus: Läsnäolevat molemmat talonpojat ja pääkapinoitsijat sekä heidän poikansa ja renkinsä tuomitaan rumpunahan rikki-istumisesta ja bassoviulun osittaisesta pahoinpitelystä tällä paikalla maksamaan musikanteille 50 taaleria vahingonkorvausta.»
»Mitä», huusi Swart, »tämäpä on kummallista!»
»Kaupunginpalvelija Glandt», huusi pormestari, »tee velvollisuutesi! Jos tämä vangittu lurjus vielä kerrankin keskeyttää minut tuomion julistamisessa ja uudelleen osoittaa uppiniskaisuutta, niin vie hänet sinne, mihin ei aurinko paista eikä kuu kumota ja missä vain sammakot ja sisiliskot ovat hänen seuranaan.—Herra sihteeri, kirjoittakaa: Sen johdosta, että läsnäolevat musici ovat pahoin rääkänneet talonpoika Swartin ruumiin takaosia, saattaneet hänet housunkannattimien puutteeseen ja loukanneet häntä iskuin ja lyönnein; katsoen myös siihen, että he, ratsastuttamalla talonpoika Wittiä bassoviulussa ovat halaisseet hänet melkein kahtia ja tunnustaneet itsensä siihen syypäiksi, tuomitaan mainitut musici maksamaan korvausta kaikkiaan 50 taaleria—se on, jos heillä on varoja.—Mutta koska on tiettyä ja tunnettua, että musikanteilla yleensä ei ole rahaa, joten kaikki saatava heiltä siis on vain näennäistä, niin on tämä tuomiokin langetettu vain pro forma[1]. Oikeus tuomitsee senvuoksi asialliset yhdessä suorittamaan kulut, vahingot ja kipurahat. Talonpojat maksavat siis: 50 taaleria kipurahoja, 50 taaleria vahingonkorvausta soittokoneista sekä oikeuskuluja 14 taaleria ja 17 1/2 groshenia.—Minä luulen kuitenkin, herra sihteeri, että me tässä tapauksessa vielä tuomitsemme kaupunginpalvelija Glandtin saamaan korvausta ylimääräisestä vaivannäöstä 5 taaleria. Summa summarum[2] suorittavat läsnäolevat kapinalliset talonpojat 119 taaleria ja 17 1/2 groshenia, ja julistetaan oikeuden istunto täten päättyneeksi.»
[1] Muodon vuoksi.
[2] Kaiken kaikkiaan.
»Mekö molemmat?» sanoi ukko Swart. »Naapuri Witt ja minäkö saamme maksaa yli 100 taaleria?—Tämäpä on kaunis juttu!»
»Mitä, uskaltaako hän vastustaa tuomiota?» sanoi pormestari.
»Herra pormestari», sanoi musikantti, »tottakai me saamme 50 taaleria?»
»Suu kiinni! Vai tahdotteko joutua putkaan?» sanoi pormestari. »Vahingonkorvaus ja kipurahat kuittaavat toinen toisensa. Te musikantit menette nyt tiehenne, mutta talonpojat jäävät tänne siksi kun ovat maksaneet!»