Rouva Hohlakov poistui kiireesti huoneesta. Sitä juuri Lise olikin odottanut.
— Ennen kaikkea vastatkaa kysymykseen, — alkoi hän nopeasti puhua Aljošalle, — missä te olette tuolla tavoin haavoittunut? Sitten minä puhun kanssanne aivan toisesta asiasta. No!
Aljoša tunsi vaistomaisesti, että äidin poissaoloaika oli Liselle kallista, ja hän kertoi tälle nopeasti, jättäen pois ja lyhentäen paljon, mutta kuitenkin täsmällisesti ja selvästi arvoituksellisesta kohtauksestaan koulupoikien kanssa. Kuultuaan kertomuksen Lise löi käsiään yhteen:
— No, kuinka te voittekaan, kuinka te voittekaan ryhtyä tekemisiin poikanulikoitten kanssa ja vielä tuossa puvussa! — huudahti hän vihaisesti aivan kuin hänellä olisi ollut jonkinmoinen oikeus Aljošaan. — Tehän olette itse tämän jälkeen poika, kaikkein pienin poika mitä voi olla! Ottakaa kuitenkin kaikin mokomin jotenkuten selvä tuosta ilkeästä pojannallikasta ja kertokaa minulle kaikki, sillä tässä on jokin salaisuus. Nyt toiseen asiaan, mutta sitä ennen kysymys: voitteko te, Aleksei Fjodorovitš, kivun tuottamasta kärsimyksestä huolimatta puhua aivan tyhjänpäiväisistä asioista, mutta puhua järkevästi?
— Voin varsin hyvin enkä tunne enää niin suurta kipuakaan.
— Se johtuu siitä, että sormenne on vedessä. Vettä on heti vaihdettava, sillä se lämpenee yht'äkkiä. Julia, tuo heti palanen jäätä kellarista ja uusi huuhdemalja vettä täynnä. No, nyt hän meni, minä käyn asiaan: heti paikalla, rakas Aleksei Fjodorovitš, suvaitkaa antaa minulle kirjeeni, jonka lähetin teille eilen, — silmänräpäyksessä, sillä äiti voi tulla heti enkä minä tahdo…
— Minulla ei ole kirjettä mukanani.
— Se ei ole totta, se on mukananne. Minä arvasin, että vastaatte näin. Se on tuolla taskussanne. Minä olen suuresti katunut tuota tyhmää pilaa koko yön. Antakaa kirje heti takaisin, antakaa!
— Se jäi sinne.
— Mutta te ette voi pitää minua tyttösenä, pikkuisena tyttösenä, kirjeeni jälkeen, jossa oli niin typerä pila! Pyydän teitä antamaan anteeksi tyhmän pilani, mutta kirje teidän on välttämättömästi minulle tuotava, jos se todellakaan ei ole mukananne, — tuokaa jo tänään, ehdottomasti, ehdottomasti!