— Mutta annatko sinä anteeksi?
— Annan mielelläni. Mene menojasi.
— Kas vain, taidat ollakin viisas mies.
— Viisaampi sinua, — vastasi mies yllättävästi ja yhtä arvokkaasti kuin ennenkin.
— Tokkohan, — hölmistyi Kolja hieman.
— Kyllä minä olen oikeassa.
— Ehkäpä oletkin.
— Niinpä kyllä, veli.
— Hyvästi mies.
— Hyvästi.