"'Katsos kannen alle! Monesti kätkevät he kirjeitään sinne, nuo roistot!'
"'Ei, mummo, kannenkaan alla ei ole mitään.'
"'Vai niin! Sepä on varsin hyvä.'
"Niin aloimme lukemaan Walter Scott'ia ja kuukauden kuluttua olimme lukeneet melkein puolet. Sitten lähetti vuokralainen ehtimiseen toisia, jopa Puschkin'in teoksetkin, niin etten vihdoin voinut tulla ilman kirjoja toimeen, enkä enään toivonut naimistani kiinalaiselle prinssille.
"Sellainen oli asiain tila, kun minä kerran sattumalta portaissa kohtasin vuokralaisemme. Mummo oli minut lähettänyt jotakin hakemaan. Hän pysähtyi ja minä punastuin, hänkin punastui, mutta sen ohessa hän nauroi, tervehti, ja kysyen mummon vointia sanoi hän:
"'Oletteko lukeneet niitä kirjoja?'
"'Olemme', vastasin minä.
"'Mikä on niistä mieluisin teille?'
"'Ivanhoe, ja erittäinkin miellyttää Puschkin minua.'
"Tähän loppui keskustelumme tällä haavalla. Viikon kuluttua kohtasin minä hänet jälleen portaissa. Tällä kertaa ei ollut mummo lähettänyt minua, minä olin omasta päästä lähtenyt hakemaan jotakin. Kello oli kolmen vaiheella ja tähän aikaan palasi vuokralainen aina kotiin.