"Sitäkään en voi sanoa", sanoi Francis, "mutta se on juuri samalla kohtaa, johon iskin miestä, kun hän miekka kädessä yritti hyökätä gondoliini."
"Katsokaa nyt vaatteita! Eikö niissä ole mitään, mikä voisi todistaa teille että tämä mies on sama henkilö?"
"Hän oli puettu mustiin niin kuin tämäkin. Mitään tunnusmerkkejä en voinut huomata, mutta soihdun valo osui hänen tikarinsa kahvaan. Näin sen vain silmänräpäyksen ajan, mutta huomasin, että siinä oli jalokiviä."
"Ottakaa tikari esille!" sanoi neuvosherra oikeudenpalvelijalle.
Tämä veti kuolleen vyöstä kauniin tikarin, jonka kahva oli jalokivillä koristettu.
"Tämäkö tikari se oli?" kysyi neuvosherra Francisilta.
"En voi varmasti sanoa, että tikari on sama, mutta joka tapauksessa se on samanlainen."
"Kun nyt näette haavan ohimossa ja tikarin vyöllä sekä huomaatte, että ruumis on maannut muutamia päiviä vedessä, niin olette kai varma, että tämä on sama mies, jonka te kahakassa syöksitte kanaaliin?"
"Niin, herra, en epäile, että se on sama henkilö."
"Hyvä, nyt voitte mennä. Ja oikeuden nimessä kiitämme teitä todistuksestanne."