Illan päälle saavuimme kylään, nimeltä Kefr Hauvar, joka on juuri
Hermonin juurella.
Tämän kylän asujamet ovat osaksi Muhamettilaisia, osaksi Druseja.
Koska pian tulen puhumaan enemmän tästä lahkokunnasta, joka juuri niinä päivinä, kuin me saavuimme Syriaan, oli ruvennut veriseen ja julmaan hävityssotaan Maroniiteja vastaan, jossa sodassa näitä onnettomia yli 80,000 sai surmansa, niin tahdon tässä mainita muutaman sanan sen ilmaantumisesta.
Eräs mies, nimeltä Hakim, oli ilmestynyt Egyptissä ja sanoi olevansa suuri propheta. Yksi hänen jälkeläisiänsä ajettiin yhdennellätoista vuosisadalla ulos Egyptistä ja tämä pakolainen otti turvansa Hermonin vuoristoon, jossa hän perusti Drusein lahkokunnan.
He uskovat yhden Jumalan olemisen, mutta sanovat hänen ilmoittaneen itsensä ihmisille monessa personassa, joista Hakim oli viimeinen. He uskovat myös, samoin kuin Muhamettilaiset, että Kristus on suurimpia prophetaita, joita Jumala on maailmaan lähettänyt.
Se uskonto, jota he tunnustavat, on kerran riemuitseva voitostaan kaikkein muiden maailmassa löytyväin uskontoja ylitse, ja Hakim on kerran omassa personassa hallitseva kaikkia maan sukukuntia.
He uskomat sielun-vaelluksen.
He kokoontumat kappeleihinsa joka tuorstai-ilta, viettämään jumalan-palvelustansa, mutta millä tavalla he sitä viettävät, on tietämätöntä ja he koettavat kaiken mokomin pitää sitä salassa.
Yleisesti on havaittu heidän lahkokuntansa askaroivan enemmän valtiollisella kuin uskonnollisella alalla.
He ovat hyvin yksmielisiä ja peljättäviä sodassa.