Seuraavana päivänä ratsastimme yli jälillä-olevain Anti-Libanonin harjanteiden ja tulimme illan päälle summattoman suurelle Cælesyrian lakeudelle, jota lännessä ja idässä rajoittavat Libanon ja Anti-Libanon. Tällä lakeudella, ei kaukana länteenpäin Anti-Libanonin juurelta, ovat Baalbekin mailman-mainiot rauniot. Kauneuden ja suuruuden puolesta vetävät ne vertoja seka Kreekan että Egyptin muinaisjäännöksille. Ne ovat kolme eri temppeliä, jotka ovat raketut niin liki toinen toisiansa että niitä voisi sanoa saman temppelirakennuksen eri osiksi.
Yksi temppeli oli pyhitetty Jupiterille, toinen Auringolle ja kolmas, suurin kaikista, on Europalaisille tuttu ainoastaan suuren temppelipihan nimellä. Näiden raunioitten kirjoitukset todistavat täällä olleen tuon vanhan Phoinikialaisen Heliopolis kaupungin aseman.
Kuka tämän kaupungin perusti, on, minun tietääkseni, vielä tietämättömissä, eikä sitäkään tiedetä millä aikakaudella nämät temppelit rakettiin.
Temppelit ovat olleet suuria saleja, ympäröityt mahdottomilla pylväsriveillä. Enimmät salit ovat kukistuneet ja ainoastaan verrattavasti harvoja pylväitä on jälille jäänyt.
Parhaiten säilynyt näistä temppeleistä on tuo Jupiterille pyhitetty.
Pylväät ovat ihmeteltävän korkeita ja muutamat temppeliseinät kivistä ovat 60 jalkaa pitkät ja 30 jalkaa leveät, ja näitä hirmuisia kallionlohkareita on nostettu enemmän kuin 20 jalkaa korkealle. Kuinka näitä jättiläiskiviä on lohkottu, voi vielä ymmärtää, mutta millä keinolla ne ovat nostetut ylös ja sovitetut muuriin, on salaisuus.
Baalbek'in vieressä oleva kylä ei ole erittäin suuri ja väestö on tunnettu hurjuudestaan.
Tuo suuri lakeus levenee kaikille tahoille ja kahden puolin näkyvät nuot mahtavat vuoret lumivalkeine harjoilleen.
Noiden oivallisten raunioin keskelle pystytimme me leirimme ja kamelimme useita tiimoja edes takaisin, ihmetellen näiden jättiläisrakennusten suuruutta ja sitä erinomaista hienoutta ja kauneutta, joka oli nähtävänä jokaisessa noiden vanhain kivenhakkaajain vuolemassa kivessä.
Illalla tuli eräs mies meidän leiriimme ja kertoi että 10,000 Drusia oli hyökännyt Maroniitein kyliin, ja että verinen taistelu, oikein hävityssota, raivosi Libanonilla.